Kerrompa vähän mun seuralaisista täällä.

Blanca, kämpän omistaja, on loistotyyppi. Huumorintajunen ja tosi rento. Aina juttelee jotain mukavia ja nauraa herkästi. Haha, naurattaa yks tapaus, kun pyysin virallista lappua vuokrasopimuksesta, jonka voisin lähettää suomeen kouluun ja kelaan. Blanca kysyi haluanko että siihen laitetaan isompi summa kuin mitä maksan oikeesti :D ajatteli että jos saisin sillä tavalla enemmän tukea, mutta kattohan on anyway siinä kahessa sadassa rahassa joten en tullut houkutelluksi tuhmalle tielle :D

Fuyuka on ihana, puhelias ja niin ihanan aito itsensä. Aina ei sanat ja ymmärrys riitä, mutta elekieli kertoo paljon ja joskus vaan selitetään niin pitkään ja eri tavoilla että se kumpi ei ymmärrä niin lopulta tajuaa :D Ja usein apuna on myös Fuyukan supersanakirja, elektroninen sanakirja joka osaa kaikki kielet. Japanissa kuulema ei enää mitään paperisanakirjoja käytetäkään, kaikilla on tollanen elektroninen vekotin jonka hinta on about 300 egulia. Oon oppinut aika paljon juttuja jo Japanista. Esimerkiksi..

a) Japanissa on sikakallista. Esim. joku H&M:n vaate mikä täällä maksaa 20e, maksaa siellä 60e. Sisäänpääsy japanilaiseen yökerhoon maksaa 30e ja jäätelöpallo maksaa n. 5 egeä.

b) Japanilaiset on älyttömän suorapuheista väkeä. Siellä sanotaan suoraan ihmiselle, että ootpas lihava tai näytät rumalta tai toi vaate on ihan kamala. Hienotunteisuus ei kuulu siis kuvaan, Euroopassahan nämä asiat kierretään, jätetään sanomatta, kehutaan sen sijaa jotain mitä voi kehua tai jopa väitetään sinisin silmin päinvastaista kuin mitä oikeasti ajattelee.

c) Japanissa on edelleen aika paljon vallalla ajatus naisesta keittiössä. Siis, nainen ja perheen tyttölapset tekevät kotityöt ja mies on se joka elättää perheen. Nykyään kuitenkin ollaan jo vähän menossa parempaan ja tasa-arvoisempaan suuntaan.

d) Japanissa joulua vietetään kavereiden kanssa. Perheen kanssa joulua vietetään vain, jos ei ole kavereita.

e) Japanissa on suhteellisen yleistä, että lapsia rangaistaan ja perheessä riidellään fyysisesti.

f) Japanissa pidetään tosi outoina niitä, jotka lähtevät ulkomaille opiskelemaan. Sekä opettajat, kaverit että omat vanhemmat yrittävät käännyttää opiskelijaa jäämään kotimaahan. He kyselevät kauhuissaan että miksi ihmeessä sä nyt ulkomaille haluaisit lähteä, siellä on niin vaarallista..

g) Japanissa karaokea ei lauleta niin kuin Suomessa ja ainakin Brasiliassa, eli julkisessa tilassa missä on paljon muita ihmisiä, "yleisöä". Japanissa karaokea mennään laulamaan pieniin koppeihin ihan keskenään, ei ole ketään katsojia.

Nämä nyt tuli päällimmäiseksi mieleen..

Michele on myös ilopilkku, aina hymy korvissa, erittäin puhelias (ja palpattaa espanjaakin melkein yhtä nopeesti kun paikalliset tosin selvemmin) ja olisi valmis lähtemään menomestoille tai "yksille" vaikka joka ilta :D Mä oon myös muutaman kerran käynyt sen ja sen kavereiden kanssa jossain hetken istuksimassa, koska se aina pyytää mukaan. Supersosiaalinen tapaus.

Cristine on myös mukavaa juttuseuraa ja hymyilee myös herkästi. En tiiä tarkkaan minkä ikäinen hän on, mutta hänellä on kotimaassaan kaksivuotias lapsi ja mies, joita hän myös kovasti ikävöi. Hän on siis meitä muita opiskelijoita vanhempi, ja tekee tällä hetkellä päättötyötä ja viettää siksi useimmat päivät kirjastossa. Hän neuvoi minuakin miten täällä voi saada kirjastokortin. Vielä en ole hakenut mutta saatan joku päivä käydä hakemassa.. :) Muutaman kerran olen myös kuullut Cristinen hoilottavan jotain lauluja antaumuksella huoneessaan.

Sitten oli Anna, kiva, vähän hiljainen enkkutyttö, mutta hän jatkoi matkaansa Italiaan (opiskelee sekä espanjaa että italiaa) ja hänen tilalleen tuli kaksi muuta englantilaista.. Jotka on periaatteessa ihan ookoo, mutta jotku jutut niissä vähän ärsyttää, meitä kaikkia. Esimerkiksi ne jättää astioita tiskaamatta ja soittaa musaa tosi kovalla ja toi tänne heti jotai kavereitaan moneks päiväks. Siis, yleisesti ottaen kaverit on ihan tervetulleita tänne, mutta mun mielestä jos muuttaa uuteen asuntoon, niin ensin pitäis itse asettua, opetella talon tavoille ja saada oma paikkansa talon väessä, ennen kuin tuo ihan yövieraita kämpille. Mun mielestä, mutta ehkä kaikki ei ajattele samoin. No, eilen me pidettiin Blancan johdolla yhteinen kokous, jossa myös uusille asukeille kerrottiin talon säännöistä, joten ehkä ne nyt tajuaa vähän parantaa.

Kerran viikossa jokaisella on siivousvuoro, jolloin pitää siivota yhteiset tilat eli käytävä ja keittiö. Mulla oli just tänään. Hyvä kun tein RTK:lle silloin sen yhen parin viikon siivouskeikan, niin on tekniikat hallussa ;)